Islam ja kristillinen todistus 3

Islamin vahvuuksista – ja niiden takana olevista heikkouksista

Referointia kirjasta Islam and Christian Witness (Martin Goldsmith)

Huom! Tekstissä esitellään Islamin ajatuksia niin kuin kristitty teologi Martin Goldsmith näkee ne. Blogin kirjoittaja ei ole muslimi eikä usko islamin opinkohtiin (ainakaan niihin, jotka eroavat kristinuskosta)

Jumala antoi Jeesuksen kautta kristityille käskyn mennä kaikkien kansojen luokse kertomaan Jumalan pelastusteosta Jeesuksessa. Jos kristityt haluavat olla Jumalalle kuuliaisia, heidän pitää mennä myös muslimien luokse.

Kirkot ovat tehneet muslimien parissa vain vähän työtä. Ja sekin työ mitä on tehty on vaikeaa. Tuloksia ei näy kovin nopeasti. Tämän vuoksi kirkolla on kiusaus keskittää työtä sinne, missä näkyviä tuloksia saadaan nopeammin ja helpommin. Mutta se on Raamatussa olevan lähetyskäskyn valossa kyseenalaista toimintaa. Totta kai pitää mennä myös sinne, missä ihmiset ottavat nopeasti evankeliumin vastaan, mutta työn painopisteen tulisi olla siellä, missä kirkkoja, seurakuntia ja kristittyjä on vähän.

Goldsmithin mielestä kristityillä on tiettyjä “etuja”, jotka auttavat lähetystehtävän toteuttamissa muslimien parissa. Yksi näistä on pelastusvarmuus [voimme olla Jumalan lupausten perusteella varmoja, että kun uskomme Kristukseen pelastumme. Miksi? Koska jos Jumala lupaa jotain, se on varma asia. Siitä tulee käsite "pelastusvarmuus"]. Toinen asia on Pyhän Hengen läsnäolo. Pyhä Henki kristityn kautta kun hän kertoo muslimille Jeesuksesta ja pelastuksesta. Ja Pyhä Henki tekee työtään muslimin sydämessä ennen ja jälkeen tämän todistuksen.

Islamin vahvuuksia

Goldsmith tarkastelee islamin vahvuuksia, joissa samalla piilee islamin heikkouksia.

1. Islam – viimeinen ilmoitus

Kun Muhammed alkoi saada ilmoituksia Mekan lähellä olevissa luolissa, hän ajatteli niiden tulevan Jumalalta. Hän koki olevansa Abrahamin, Mooseksen, Daavidin, Jeesuksen ja muiden profeettojen kanssa samassa profeettajatkumossa. Muhammed kuitenkin pettyi kun kristityt ja juutalaiset eivät pitäneet hänen saamiaan ilmestyksiä Jumalan ilmoituksena. Ilmoituksille naurettiin ja osoitettiin niiden ristiriitaisuuksia Raamattuun nähden.

Muhammed halusi osoittaa, että hän ei hylkää kaikkea vanhasta arabien kansanuskonnosta eikä myöskään hylkää aiemmin tullutta ilmoitusta Raamatussa (Vanha testamentti juutalaisille ja Uusi testamentti kristityille). Hän taisteli epäjumalanpalvelusta vastaan, mutta säilytti vanhan pakanallisen tavan tehdä pyhiinvaellusmatka mustan meteorikiven luoksen Kaabaan Mekassa.

Muhammed pitäytyi juutalais-kristilliseen ajatukseen ilmoituksen kirjallisesta luonteesta, viimeisestä tuomiosta ja yhden luoja-Jumalan olemassaolosta.

Islam näkee itsensä kaikkien edellisten uskontojen täyttymyksenä – Jumalan lopullisena ilmoituksena. Jumala kyllä ilmoitti itsensä Lain (tawrat - annettiin Moosekselle), Psalmien (Zabur - annettiin Daavidille), Evankeliumin (Injil - annettiin Jeesukselle). Islamin mukaan uuden ilmoituksen tullessa edellinen kumoutuu; ainakin niiltä osin, joissa uusi ilmoitus antaa uudempaa tietoa.

Sama koskee uskontoja: islamin mukaan juutalaisuus ja kristinusko olivat hyviä uskontoja (ainakin väärentämättömässä muodossaan), mutta islamin tulo kumosi ne. Tämä opetus on yksi syy siihen, miksi muslimin on vaikea (muttei mahdotonta) kääntyä kristityksi. Se olisi hänelle meno taaksepäin, huonompaan suuntaan.

Mutta jos muslimit kohtaavat aitoja kristittyjä ja näkevät heidän, monesti paremman (liian harvoin!) elämän ja aidon Jumalan palvelemisen, muslimitkin joutuvat miettimään uudelleen uskonsa perusteita.

2. Jumala on yksi

Jos Jumalalla ei olisi “Poikaa” , joka välittää hänen tahtonsa (vrt. kristinuskon kolminaisuuskäsitys) hänen täytyisi tulla täydellisestä kunniastaan pois kommunikoidakseen ihmisten kanssa. Tai hänen täytyisi jäädä sinne eikä olla ihmisten kanssa yhteydessä. Ja ilman Pyhää Henkeä (kolminaisuuden kolmas persoona) ihmisen täytyisi yrittää aivan omin voimin ja kyvyin palvella Jumalaa ja tehdä hyvää.

Islam hylkää kristillisen kolminaisuusopin. Se tekee islamista päällepäin hyvin yksinkertaisen – on vain yksi Jumala (näinhän kristitytkin ajattelevat – yksi Jumala, jossa on kolme persoonaa). Islamin oppi on yksinkertaista ja järkevän kuuloista. Kristityt tietävät, miten vaikea on ymmärtää kolminaisuusoppia ja selittää sitä muille. Muslimeilla on helpompaa: “On vain yksi Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa.”

Kuitenkin islamin oppi Jumalan ykseydestä tuo mukanaan suuria ongelmia. Teologit ovat muun muassa kyselleet, ovatko Jumalan ominaisuudet (attribuutit) ikuisesti yhtä Jumalan kanssa. Esimerkiksi islamissa sanotaan, että Jumala on armollinen. Onko tämä armollisuus ikuinen ominaisuus? Jos se on ikuista, onko ikuisesti ollut olemassa ainakin kaksi asiaa “Jumala” ja “armollisuus”?

Klassisessa islamissa nousee esiin Jumalan ykseyden ja yhteyden sekä Koraanin suhde. Perinteisessä islamissa korostetaan, että Koraani on luomaton. Maanpäälle ilmoitetulla Koraanilla on taivaallinen prototyyppi – täydellinen, ikuinen Koraani. Koraani eroaa siis kaikesta muusta luodusta siinä, että sitä ei koskaan tehty eikä luotu. Tämän vuoksi on kysyttävä, opettaako islam, että Jumala on yksi ja riippumaton kaikesta? Mistä tuli Jumalan vierelle tämä sana (=Koraani)?

Uuden testamentin opetus tulee aika lähelle islamin opetusta “sana-teologiassa”. Kristinuskossa opetetaan, että Jumalalla on luomaton sana – Jeesus Kristus. Tämä sana oli “alussa Jumalan luona” (Joh 1:2). Jumala tuli ihmiseksi Sanassaan Jeesuksessa.

Aluksi yksinkertaiselta tuntuva islamin oppi Jumalan ykseydestä tuo mukanaan suuria teologisia ongelmia. Jumalan ehdottoman ykseyden korostus tekee Jumalasta myös kaukaisen ja tuntemattoman.

Kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta pyrkii selvittämään sitä Jumalaa, joka Raamatussa lähestyy ihmistä, puhuu ihmisille, rakastaa ihmisiä ja tulee lopulta itse ihmiseksi. Kolmiyhteinen Jumala pystyy tällaiseen.

3. Islam on yksi

Ykseys (tauhid) on islamin keskeinen ajatus. Samoin kuin Jumala on yksi, myös muslimi yhteisö (umma) on yksi. Tätä islamilaista yhteyttä lisää se, että eri puolilla rukoillaan samalla tavalla samoja arabiankielisiä sanoja käyttäen ja samaan suuntaan – Mekkaan päin. Myös monet muut tavat yhdistävät maailman kaikkia muslimeja.

Nykyään moni muslimi syyttää kristittyjä jakautuneisuudesta: “Miksi teillä on niin monia kirkkoja?” He väittävät, että islam olisi yhtenäinen.

Tämä ei pidä kuitenkaan paikaansa. Myös islam on jakautunut moniin ryhmiin. Suurin jako on sunnalaisten ja shiialaisten välillä. Lisäksi shiialaiset ovat jakautuneet kahteen pääryhmään “7-shiialaisiin” ja “12-shiialaisiin”. Monet oikeaoppiset muslimit eivät pidä Mirza Gulam Ahmad ´in kautta syntynyttä Ahmadiyya-liikettä oikeana islamina.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että islamin yhteisö (umma) ei ole yhtenäinen, vaikka he usein väittävät sitä olevansa.

4. Etiikka

Monet muslimit syyttävät kristittyjä (=länsimaita) moraalisesta rappiosta. He viittaavat usein alkoholismiin ja moraalittomuuteen yhteiskunnassa. He saattavat ihmetellä, että kirkossakin vallitsee usein moraalittomuus eikä se halua olla näyttämässä oikeaa tietä ihmisille. Muslimien mielestä ihmiset tarvitsevat moraalista jumallista ohjetta. Monet muslimit näkevät sen puhtaimmillaan laissa, sharia´ssa.

Ehkä jotkut kristitytkin ajattelevat, että juuri tämän moraalisen lain ja moraaliohjeiden vuoksi islam olisi varteenotettava vaihtoehto.

Islamin laki ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Islamissa on neljä lain lähdettä. Tutkijat ovat eri mieltä siitä, miten lakia tulee tulkita ja käyttää. Nämä neljä lähdettä ovat:

• Koraani
• Sunna (Muhammedin teot ja sanat)
• Idjma (muslimien yhteinen mielipide ja islamin yhteisön tradition mukainen toimintatapa)
• Qiyas (analogia ja vertailu muihin lainkohtiin)

Aina ei ole Koraanin perusteella selvää, miten lakia on noudatettava. Silloin tulee kysymykseen istihsan, joka tarkoittaa muslimin pyrkimystä tehdä paras mahdollinen ratkaisu ongelmatilanteessa islamin yhteisössä.

5. Elämässä ei ole erillisiä osastoja

Monet kristityt jakavat elämänsä hengelliseen ja maalliseen osaan. Jotkut eivät halua olla osaa maailmaa (Jeesushan sanoi: “Te ette ole maailmasta…) eivätkä kiinnostuneita tämän päivän asioista. Jotkut puolestaan elävät niin, että heitä kiinnostaa vain tämän maailman elämä, ei tuonpuoleisuus ja Jumala.

Islam ei tee radikaalia eroa maallisen ja hengellisen välille. Muhammed itse oli Medinan poliittinen johtaja sekä samalla profeetta.

Monissa Euroopan maissa on elämä jaettu osiin. Uskonnolle on oma osa, joka on työnnetty syrjään jokapäiväistä arkisesti elämästä. Islamissa on toisin: Jumala hallitsee kaikkea ja hänen lakinsa tulee olla myös jokapäiväisen elämän ohjenuorina.

Tällainen elämän ja uskon yhdistyminen saattaa näyttää hienolta. Mutta uskonnollinen ja poliittinen johtajuus eivät aina kulje iloisesti käsi kädessä. Hengellinen viisaus ei tuo mukanaan aina poliittista tehokkuutta. Kristityt Calvin ja Cromwell eivät luoneet poliittista paratiisia. Myös monet muslimimaat näyttävät olevan kaukana paratiisista vaikka he noudattavat islamilaista lakia.

Lopuksi

Islamin “vahvat puolet” ovat vahvoja ehkä ensinäkemältä. Mutta kun niitä tarkastelee tarkemmin “vahvuuksien” takaa nousee kysymyksiä, jotka laittavat nämä vahvuudet kyseenalaisiksi.

Islam ja kristillinen todistus 2

Referointia kirjasta Islam and Christian Witness (Martin Goldsmith)

Huom! Tekstissä esitellään Islamin ajatuksia niin kuin kristitty teologi Martin Goldsmith näkee ne. Blogin kirjoittaja ei ole muslimi eikä usko islamin opinkohtiin (ainakaan niihin, jotka eroavat kristinuskosta)

Islam kohtaa ulkopuolisen maailman

Historian aikana kristityt ja muslimit ovat eläneet eristäytyneinä toisistaan. Tämän vuoksi he tietävät toisistaan varsin vähän. Mutta aina ei ole ollut näin.

Historiallisia kontakteja

a) varhainen islam. Muhammedin kuoleman jälkeen (632) islam levisi nopeasti niin sanottujen neljän oikeaan johdetun kalifin hallintakausina. Islam oli tunkeutumassa myös Keski-Eurooppaan, mutta Kaarle Martell löi islamin joukot Poitiers’in taistelussa Ranskassa 732. Tästä huolimatta islamin joukot uhkasivat Eurooppaa idästä päin vuosisatojen ajan.

b) keskiaika. Al-Ghazali on ollut ehkä huomattavain muslimiteologi. Hänen ajattelunsa perustuu mystiikkaan ja perinteiseen ortodoksiseen islamiin. Hän otti käyttöön kristillisen bysantin kautta myös Aristoteleen kreikkalaisen filosofian. Al-Ghazali vaikutti puolestaan ainakin kahteen suureen ajattelijaan: juutalainen Maimonides( 1135-1204) ja Tuomas Akvinolainen (1223-1274). Monet pitävät Tuomas Akvinolaista keskiajan kirkon suurimpana filosofina ja teologina.

Keskiaikana suhteita muslimeihin loi myös Raymond Lull (nimestä erilaisia kirjoitusasuja, tässä seuraan Goldsmithin muotoa) (1232-1316). Tämä muslimien parissa toiminut fransiskaanilähetystyöntekijä korosti kristittyjen on otettava enemmän selvää islamista. Hän korosti myös arabian kielen opiskelua. Hän yritti haastaa islamin opetukset kristinuskon opetuksilla. Varhaista missionaarista dialogia!

c) ristiretket. Ajanlaskumme toisen vuosituhannen alussa olivat tapahtumat, joita nimitetään “ristiretkiksi”. Niiden aikana kristityt oppivat paljon muslimeilta ja toivat tätä uutta tietoa eri tieteistä, geografiasta ja taiteista Eurooppaan.

Haasteet, jotka islamin on kohdattava

Goldsmith mainitsee neljä haastetta, joihin islamin on vastattava: materialismin leviäminen (miten tekniikan kehittyminen ja käyttäminen, rikkauden ja hyvinvoinnin lisääntyminen vaikuttavat islamiin), marksismi (kirja kirjoitettiin yli kaksikymmentä vuotta sitten – ei taida olla enää ajankohtainen), siionismi ja Israel (Israelin vastaisuus yhdistää muslimeja kaikkialla maailmassa) sekä mystiikka ja idän uskonnot (miten nämä pääsevät islamiin vaikuttamaan?).

Lisäksi islam ja kristinusko kohtaavat jatkuvasti. Tämän vuoksi toivottavasti muslimitkin tutustuvat kristinuskon sisältöön ja ennen kaikkea Jeesuksen elämään, opetukseen ja väitteisiin. Seuraavissa kappaleissa käsittelemme enemmän islamin teologiaa, teologiaa, johon kristittyjen on puoleltaan vastattava.

Islam ja kristillinen todistus 1

Referointia kirjasta Islam and Christian Witness (Martin Goldsmith)

Huom! Tekstissä esitellään Islamin ajatuksia niin kuin kristitty teologi Martin Goldsmith näkee ne. Blogin kirjoittaja ei ole muslimi eikä usko islamin opinkohtiin (ainakaan niihin, jotka eroavat kristinuskosta)

Johdanto

Muslimit ovat tulleet lähelle. Bengalista ja Pakistanista muuttaa muslimeja Iso-Britanniaan. Turkista Saksaan, Pohjois-Afrikasta Ranskaan. Ja pohjolasta matkustetaan töihin maihin, joissa muslimit ovat enemmistönä. Joistakin tulee siellä islamin vastaisia, toiset alkavat ihannoimaan uskontoa, jossa rukoillaan säännöllisesti ja joka (usein ainakin julkisesti) otetaan tosissaan. Myös kristitty joutuu pohtimaan oman uskonsa oikeellisuutta.

Lisäksi islam on lähetystyötä (da’wah) tekevä uskonto. Lähetystyötä tehdään saarnaamalla, jakamalla islam-aiheista kirjallisuutta, keskustelemalla henkilökohtaisesti sekä järjestämällä erilaisia islamin taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia.

Uskontojen kohtaaminen saattaa johtaa jotkut kristityt universalismiin – ajatukseen, että kaikkien uskontojen edustajilla on oikea tieto Jumalasta ja pelastuksesta. Tätä väärää opetusta esiintyy myös kirkoissa. Se hylkää kristinuskon perustotuudet ja kristillisen lähetystyön.

Mitä islam uskoo?

Länsimaisen ensimmäinen vaikutelma islamista saattaa olla, että kyseessä on hyvin yksinkertainen oppi. Tulee huomata, että islam ei ole niin selvä ja yksinkertainen kuin joskus väitetään.

yksi Jumala

Islamin keskuksessa on jyrkän monoteistinen usko yhteen Jumalaan. Muslimien uskontunnustus sanoo, että ”Ei ole muuta jumalaa kuin Allah”. Kaikki muut jumaluudet ovat vain epäjumalia. Allah on maailman luoja. Hänen rinnalleen ei voida asettaa mitään. Siksi islamin mielestä olisi jumalanpilkkaa ajatella, että hänellä olisi poika.

Muhammed

Islamin uskontunnustuksessa todetaan myös, että Muhammed on Jumalan profeetta. Muhammed ei ole jumalallinen olento. Islamin mukaan hän on Jumalan lähettämä sanansaattaja, joka näyttää ihmiskunnalle tietä. Ennen Muhammedia oli useita profeettoja (kuten Abraham ja monet muut Vanhan Testamentin hahmot), mutta Muhammed on viimeinen profeetta. Muut profeetat oli lähetetty vain tietyn kansan pariin, mutta Muhammed on lähetetty arabien pariin ja koko maailmaa varten.

Taivas ja helvetti

Jumalan sana Muhammedin kautta varoitti ihmisiä helvetin vaaroista ja muistutti taivaan ihanuudesta. Yhteen Jumalaan uskovia on mahdollisuus päästä taivaan iloon. Epäjumalanpalvelijat joutuvat todennäköisesti helvettiin. Jumala tekee päätöksen pelastumisesta tahtonsa mukaan, mutta päätös perustuu suuresti ihmisten teoille.

Koraani

Jumala lähetti Pyhiä kirjoja eri profeettojen kautta jo ennen Muhammedia. Kolme tärkeintä ovat: Laki (Mooseksen kautta), Psalmit (Daavidin kautta), Evankeliumi (Jeesuksen kautta, arabiaksi Jeesus on Isa). Islamin mukaan Koraanin alkuperäisteos on kirjoitettuna Jumalan luona. Muhammed oli vain sanoman välittäjä, ja hän ei muokannut saamaansa ilmoitusta.

Viisi pilaria

Usko näkyy varsinkin alistumisena viiteen islamin pilariin.

usko. Kaikki muslimit tunnustavat, että on vain yksi Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa.

rukous. Uskovien tulee rukoilla viidesti päivässä tietyt rukoukset. Perjantaisin ainakin yksi näistä rukoushetkistä tulisi suorittaa moskeijassa.

paasto. Paastokuukausi Ramadanin aikana joka vuosi muslimit eivät syö eivätkä juo päivänvalon aikana (tosin tietyt henkilöt voivat saada tästä vapautuksen).

almut. Islamissa on määrätty miten paljon köyhille tulee antaa almuja. Muhammed oli itsekin köyhän perheen orpolapsi, ja köyhistä huolehtiminen oli tärkeä osa hänen opetustaan.

pyhiinvaellus. Jo ennen Muhammedin aikaa Arabiassa oli takana tehdä pyhiinvaellusmatkoja suuren mustan meteorikiven luokse Mekkaan. Islamissa tälle muinaiselle tavalle annettiin uusi teologinen sisältö, mutta pyhiinvaelluksen tavat pysyivät entisellään. Jokaisen muslimimiehen tulisi tehdä pyhiinvaellusmatka Mekkaan ainakin kerran elämässään.

Johtopäätös

Kristittyjen tulee tietää enemmän islamista. Pitää tuntea islam sellaisena kuin se on, luomatta siitä mitään vääriä kuvia.

Tässä oli Esipuheen lyhennelmä kirjasta Islam and Christian Witness (Martin Goldsmith).

Tarkoittaako islam rauhaa?

Monesti kuulee väitettävän, että islam tarkoittaa rauhaa. Väite on kuitenkin väärä.

Islam tarkoittaa alistumista ja antautumista Jumalan ja hänen tahtonsa alaisuuteen. Sana ”muslimi” tulee samasta juuresta kuin ”islam”. Muslimi tarkoittaa henkilöä, joka on alistunut Jumalan tahtoon.

Varsinkin länsimaissa muslimit usein väittävät: islam tarkoittaa rauhaa. Tämä väite nousee siitä, että arabian kielessä sana ”islam” on lähellä sanaa ”salam” (rauha). Kuitenkin on selvää, että huolimatta samoista arabiankielen juurikonsonanteista (s-l-m) sana islam tarkoittaa vain alistumista. Näin islamin klassisissa teksteissä.

Islam-asiantuntija Risto Soramies kirjoittaa:

”Meidän päivinämme kuulee usein sanottavan, että islam tarkoittaa rauhaa, jolloin katsotaan, että slm viittaisi juuri rauhaan, salam, kuten heprean shalom. Tämä on kuitenkin propagandistinen selitys, jolla islamin imagoa yritetään parantaa lännessä. Kaikki islamin omat, klassiset lähteet ovat yksimielisiä. Koraanissakin sana ”muslim” voidaan ja tulee usein kääntää kirjaimellisesti ”antautunut” tai ”alistunut”.

”Minulle on annettu ilmoitus, että tiedän Jumalanne on yksi Jumala. Alistutteko te Hänelle? ([Koraani] 21:108)” (Risto Soramies, Islam ovellamme. Uusi Tie 2002 s. 10).

Islam-asiantuntija Jaakko Hämeen-Anttila toteaa, että sana ”islam”-merkitsee alistumista Jumalan tahdolle ja muslimi ”alistuvaa”. Mutta hän ei jää vain tähän merkitykseen:

”Uskonnon nimi, islám, on kielellisesti lähellä sanaa salám, rauha. Vaikka islamista välittyy medioitten kautta sotainen kuva ja vaikka pyhällä sodalla on tietty asema islamin uskonnollisessa käsitteistössä (ks. s. 215-220), islam on toisaalta myös vahvasti rauhan uskonto. Valtaosa muslimeista kautta aikojen on elänyt rauhassa, mutta se ei ylitä uutiskynnystä maailman uutisvirrassa, toisin kuin harvalukuisen vähemmistö militanttius.” (Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja.Otava 2004 s. 158).

Eli Hämeen-Anttila ei sano, että islam tarkoittaa rauhaa, vaan on kielellisesti lähellä sanaa rauha. Eli toisin sanoen: sanat eivät tarkoita samaa. Islam ei tarkoita rauhaa. Ja kun tämä on sanottu todetaan, että ”islam on toisaalta myös vahvasti rauhan uskonto”, koska valtaosa muslimeista on elänyt rauhassa. Olen Hämeen-Anttilan kanssa samaa mieltä, että suurin osa muslimeista haluaa elää rauhassa, mutta se ei välttämättä tee islamista ”rauhan uskontoa” tai muuta termiä ”islam” (alistua) rauhaksi.

Jumalalle ja hänen tahdolleen alistuminen ei kuulu vain islamiin. Se on olennaista myös kristinuskossa. Kaikkien maailman ihmisten pitää alistua Jumalan tahtoon. Mikä on maailman luojan, kaikkivaltiaan Jumalan tahto. Hän on ilmoittanut sen meille Raamatussa. Muun muassa Jeesuksen sanoissa (Johanneksen evankeliumi 6:40)

”Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”

Kristityt – ja muslimit – ovat vasta silloin alistuneet oikealla tavalla Jumalan tahtoon, kun he uskovat Poikaan (Jeesukseen). Jos he eivät usko, he sotivat Jumalan tahtoa vastaan. Tämä uskominen pitää sisällään sen, että Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi ja kuoli ristillä puolestamme. Hän kantoi syntiemme rangaistuksen, jotta me olisimme vapaita.

Ja niille, jotka alistuvat Jumalan tahtoon odottaa autuas ylösnousemus viimeisenä päivänä ja ikuinen elämä Jumalan valtakunnassa.

Muslimit kertovat miksi kääntyivät kristityiksi

Tässä on linkki kirjaan “Ismaelin lapset”. Kirjassa kerrotaan, miten muslimit ovat löytäneet tien Jumalan oikeaan tuntemiseen.   Kannattaa lukea, erityisesti jos olet muslimi tai pohdit kääntymistä muslimiksi. Miksi jotkut halusivat islamista pois? Tämä kirja antaa joitakin vastauksia.

http://www.answering-islam.org/suomi/assets/downloads/ismaelin_lapset.pdf

Onko kristinuskossa ja islamissa kyse samasta Jumalasta_1

Tämä kysymys on taas herättänyt keskustelua Kotimaa-lehdessä. Jotkut väittävät, että tottakai niissä uskotaan samaan Jumalaan. Toiset että ei uskota. Tässäpä kysymys, jonka ratkaisuyrityksiin on tärkeää perehtyä.Kotimaan nettisivuilla nimerkki “analyysi” muistuttaa, että ominaisuuksien samuus ei tee vielä kohteesta samaa (islamin ja kristinuskon jumalakäsityksissä on samanlaisia ominaisuuksia mm. Jumalan ykseys, kaikkitietävyys, Jumalaa tulisi palvoa jne). Analyysi kirjoittaa:

“Tuollaisten asiantilojen perusteella ei kaiketi voi tehdä johtopäätöstä sen puolesta, että kyseessä olisi sama Jumala. Yhtenevyydet noissa asioissa kertovat lähinnä siitä, että molempia uskontoja voidaan kutsua monoteistisiksi.”

Analyysi lopettaa kommenttinsa:

“Ylipäätään koko keskustelu Jumalien ’samuudesta’ kuulostaa loogisesti aika arveluttavalta, mikäli perusteena käytetään vaikkapa lähinnä yhteistä piirrettä monoteistisuudesta, ja ehkä jotain muitakin epämääräisiä yleiskuvauksia. Samalla menetelmällä voitaisiin nimittäin osoittaa, että Matti on Maija.

Jäljessä seuraa sen ‘todistus’:

Matilla on yksi pää. Matti pitää siitä, jos häntä ainakin joskus kiitetään. Matti ei tiedä varmaan kaikkea, mutta hän osaa puhelinnumeronsa ulkoa. Matti omistaa asunnon. Matti peseytyy ainakin silloin tällöin. Hän on myös ilmoittanut itsestään muille: moni tunteekin hänet. Matti syö ruokaa. Ilman syömistä hän ei pysyisi kai hengissäkään.

Ehkä tätä ei tarvitsisi kertoa, kun se lienee lukijalle ilmiselvää, mutta Maijalla on nämä samat ominaisuudet! Jos kahdella taholla olevat samat ominaisuudet riittävät osoittamaan, että nämä ovat samat, niin sitten lienee osoitettu,että Matti on Maija…”

Analyysille kiitoksia, että kirjoitit Kotimaan verkkolehden keskusteluun ja annoit uuden näkökulman tähän ajankohtaiseen kysymykseen!